Mietin
tänään, mitä ihmiset tapaavat tyypillisesti tehdä vapaa-ajallaan ja ylipäätään ajallaan.
Istuin keittiön pöydän ääressä syömässä, kun naapurini tien toiselta
puolelta tulivat kotiin töistä ja joutuivat heti lapioimisurakkaan, sen
verran lunta oli satanut heidän töissä ollessaan.
Töistä töihin,
puolisoni sanoi. Niinpä, minä ajattelin ja mietin, mitä itse olin saanut
aikaan samaisena päivänä. Nukuin suhteellisen pitkään, kello soi
yhdeksältä, panin kahvin tippumaan ja nousin puoli kymmeneltä seuraavan
kerran nauttimaan aamukahvia (joka ei itse asiassa ole viime aikoina
maistunut minulle kovinkaan hyvin, sen vaikutus on tuntunut taas viime
päivinä melkein liian voimakkaalta). Sen jälkeen ulkoilutimme koirat.
Täytyy tunnustaa, että sitten lepäilin hieman. Seuraavaksi kuitenkin
päätin aktivoitua ja pidin pienen päiväjumppatuokion, joka saattoi ehkä
nostaa mielialaani ja päätin tarttua erääseen urakkaan, joka on ollut
tekemättömänä pitkään: lajittelimme kaapeissamme lojuvat muovirasiat
siten, että niille löytyi kansi, järjestelimme ne ja parittomat heitimme
muovinkeräykseen. Tuon projektin jälkeen tuntui hyvältä, sillä se oli
vaivannut mieltäni jonkin aikaa. Muutenkin ennen lähestyvää muuttoa olen
ajatellut aloittaa hyvissä ajoin (eli jo nyt) järjestely- ja
siivousurakan. Googlailin parhaita tapoja puhdistaa esimerkiksi liesi ja
wc-pytty. Parhaita puhdistusaineita vaikuttavat ohjeiden mukaan olevan
etikka ja sooda - hyvä juttu, sillä molempia löytyy kotoa jo valmiiksi!
Muovilajittelu-uurastuksen
jälkeen oli taas aika ulkoiluttaa koirat ja sitten olinkin
ruokapöydässä katselemassa lapioivia naapureitani. Pohdin, mitähän he
tykkäävät tehdä vapaa-aikanaan. Minulla on sellainen käsitys, että
naapurin mies on musiikki-ihmisiä ja soittaa ehkä sähkökitaraa. Rouvasta
ei ole aavistustakaan. Katsovatkohan he ehkä televisiota? Se taitaa
olla melkoisen suosittu vapaa-ajan “aktiviteetti” (vai pitäisikö sanoa passiviteetti). Onkohan rouvalla taiteellisia harrastuksia, jos puolisolla on musiikillisia taipumuksia?
Naapureitani katsellessa minulle tuli kieltämättä hieman syyllinen olo ja hiukan alemmuudentunnetta. Siksi päätinkin ottaa läppärin syliini ja alkaa kirjoittaa. Mietin, pitäisikö minun alkaa leikkiä, että kirjoitan päivittäin työkseni. Ensimmäinen asia aamulla kahvikupposen kanssa olisi kirjoittaa – ajatus tuntuu hyvältä, mutta tiedäpä sitten millaista se käytännössä olisi, kun asiaan olisi rutinoitunut.
Millaisia vapaa-ajanviettotapoja blogien lukijoilla mahtaa olla? Tai mitä teette ylipäätään elämässänne? Kertokaa vapaasti, jos siltä tuntuu!


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti