Olet saattanut joskus törmätä nelikirjaimiseen koodiin, jolla viitataan persoonallisuustyyppiin, tai kenties olet jo perillä siitä, mitä tuollainen kirjainyhdistelmä (esimerkiksi INFP, INTP, ESTJ...) noin suunnilleen tarkoittaa. Aion kertoa sinulle palanen palaselta, mitä Myers-Briggs persoonallisuustyyppi-indikaattori (johon viittaan jatkossa lyhenteellä MBTI) tarkoittaa: mistä se rakentuu, mitä se kertoo persoonallisuudesta ja hieman myös siitä, mihin se perustuu.
Tiedät todennäköisesti, mitä introvertti ja ekstrovertti tarkoittavat. Nämä käsitteet toi psykologiaan psykiatri ja psykoanalyytikko, analyyttisen psykologian luoja Carl Jung. MBTI perustuukin pitkälti Jungin persoonallisuuspsykologiaan. Jung tunnisti ihmisessä neljä eri kognitiivista toimintoa. Kaksi eri asioiden hahmottamista kuvaavaa, ei-järkiperäistä tapaa kohdata maailma ovat aistiminen (engl. Sensing, S) ja intuitio (iNtuition, N) ja kaksi eri päätöksentekoon ja järkiperäiseen toimintaan liittyvää toimintatapaa ovat ajattelu (thinking, T) ja tunteminen (feeling, F). Palaan näihin kognitiivisiin toimintoihin myöhemmin.
MBTI:n nelikirjaiminen koodi on purettavissa seuraavanlaisiin osiin: ensimmäinen kirjain, E tai I tarkoittaa ekstroverttia tai introverttia. Introverttiydestä ja ekstroverttiydestä puhutaan psykologiassa “asenteina”, ne siis määrittävät, mikä ihmisen suhtautuminen on esimerkiksi uusien asioiden lähestymiseen tai mikä heidän henkilökohtainen näkökulmansa asioita kohtaan. Ekstrovertti-introvertti -määritelmä kuvaa etenkin ihmisen suhtautumista muihin ihmisiin. Ekstrovertimmälle henkilölle uusien ihmisten tapaaminen ja ihmisjoukoissa oleminen on mieluisampaa ja luonnollisemman tuntuista, kuin introvertimmälle henkilölle. Useat meistä eivät ole ainakaan täysin joko-tai, vaan joskus tilanteesta riippuen enemmän jompaakumpaa. Introversio-esktroversio –jaottelua on jonkin verran tutkittu ja esimerkiksi aivokuvissa voi nähdä tiettyjä piirteitä, jotka korreloivat jommankumman kanssa (esim. Stenberg, Risberg, Warkentin ja Rosen 1990: introverttien etuaivolohkoihin virtaa enemmän verta, kuin ekstroverttien).
Seuraava kirjain, S tai N viittaa kognitiivisista toiminnoista aistimiseen tai intuitioon (alitajuntaiseen tiedonkäsittelyyn). Jokainen meistä käyttää molempia tiedonkäsittelytapoja, mutta MBTI:n mukaan persoonallisuus on rakentunut niin, että yleensä toista käytäää enemmän, kuin toista. Aistimisen (S, sensing) ollessa painotetumpi tiedonkäsittelytapa ihmisellä hän luottaa ensisijaisesti aistien kautta saamaansa tietoon. Aistiminen on siis perin maadoittunut tapa rakentaa kuvaa maailmasta: se mitä näen, tunnen, haistan, maistan ja kuulen, mitä koen, on S-tyypeille ensisijainen tiedonlähde, he luottavat kokemukselliseen tietoon, faktat ja tämä hetki on tärkeintä. Intuitiota, alitajuisuutta, painottavat henkilöt taas antavat enemmän arvoa vaikutelmille, merkityksille ja asioiden välisille yhteyksille, omalle tulkinnalleen asioista. N-tyypit ovat tulevaisuusorientoitueempia, kuin S-tyypit, koska heidän kokemansa vaikutelmat asioista luovat heille uusia ajatuksia ja ideoita. Kokonaisuuksien hahmottaminen ja suurempien linjojen, pikemmin kuin yksityiskohtien, hahmottaminen on heille luontaista.
Kolmas kirjain, T tai F merkitsevät kognitiivisten toimintojen ajattelua tai tuntemista. Tällä tarkoitetaan, kumpaa tapaa henkilö preferoi yleensä päätöksiä tehdessään. Luonnollisesti jokainen meistä sekä ajattelee, että tuntee, mutta toisille meistä on luontaisempaa keskittyä loogisuuteen ja järkevyyteen, kuin siihen, miltä asiat tuntuvat tai onko tilanteessa huomioon otettavia muita erityisiä, henkilökohtaisia seikkoja ja toisille päinvastoin. T-tyypit (T: thinking, ajattelu) ovat periaatteellisempia ja toimivat johdonmukaisen loogisesti. Heidän mielestään totuus on tärkeämpää kuin hienotunteisuus ja he eivät halua, että henkilökohtaiset seikat (omat tai muiden) vaikuttavat heidän päätöksentekoonsa, vaan päätösten täytyy olla johdonmukaisia ja reiluja kaikkia kohtaan siten, ettei ketään kohdella erivapauksilla toisella tapaa, kuin jotakuta toista. F-tyypeille periaatteita tärkeämpiä ovat omat ja muiden henkilökohtaiset arvot ja tilanteen mukaan ihmisten omien näkemysten ja mielipiteiden mukaan toimiminen. He ovat yleisesti ottaen ihmisorientoituneempia, kuin T-tyypit, jotka usein nähdään asiakeskeisempinä. He kohtelevat yleensä muita ihmisiä lämpimästi ja pyrkivät harmoniaan. Vaikka “karu totuus” olisikin tiedossa, he usein yrittävät muotoilla sen pehmeämmäksi, vähemmän järkyttävään ja henkilökohtaisesti itse kullekin sopivaan muotoon.
Viimeinen kirjain, J tai P merkitsevät tapaa toimia maailmassa: J (judging: ratkaiseva, tuomitseva, päättävä) tarkoittaa, että henkilö arvostaa enemmän suunnitelmallisempaa ja ennalta määrättyä elämäntapaa, kuin P-tyyppi (percieving: havainnoiva, mieltävä, ymmärtävä), joka mieluummin pitää vaihtoehtoja avoinna ja joustaa, kuin päättää asioita ennalta. Havainnointi tarkoittaa tässä yhteydessä vastaanottavaisuutta tiedolle, myös sellaiselle, joka on ristiriidassa omien sisäisten mallien kanssa: P-tyyppi on valmiimpi muokkaamaan niitä, kuin J-tyyppi. J-tyyppi käyttää päätöksentekoonsa enemmän joko aistimista tai intuitioita ja P-tyyppi havainnoi ensisijaisesti joko aistimisen tai intuition kautta.
Nyt tiedät mihin Myers-Briggs tyyppi-indikaattorin kirjaimet viittaavat. Seuraavaksi aion kirjoittaa julkaisun, joka esittelee syvemmin kahdeksaa eri MBTI-systeemin tunnustamaa kognitiivista toimintoa. Mielestäni niiden kautta koko MBTI avautuu laajemmin ja ne käyvät ainakin itselle hyvinkin järkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti